Suomalaiset eivät itse miellä maata jalkapallomaaksi. Haave sellaisesta siintää jalkapallon ystävillä niin kaukana tulevaisuudessa, että palloliiton asettamat tavoitteet tuntuvat jopa utopistisilta. Suomi on ollut penkkiurheilun luvattu maa mitä tulee jääkiekkoon, mäkihyppyyn ja raviurheiluun. Näiden lajien parissa suomalaiset ovat olleet vahvoilla, tuttuja lajeja, joista on usein tuotu mitaleita ja pokaaleita kotiin. Toki maailman kuningaslajiksikin tituleerattu jalkapallo kiinnostaa mutta usko Suomen nousukiitoon lajin parissa horjuu.
Suomessa urheiluseurojen toiminta on laajaa ja harrastaminen on mahdollista pienilläkin
paikkakunnilla. Maan jalkapallojärjestelmässä on kahdeksan miesten ja viisi naisten sarjaa. Kolme ylintä tasoa kuuluvat Suomen virallisen palloliiton alaisuuteen, kun taas alemmista tasoista vastaavat palloliiton alaisuudessa toimivat piirit. Jalkapallotoiminta on rämpinyt Suomessa monesti syvällä. Hjallis Harkimon yritys nostaa suomalainen jalkapalloseura kansainväliselle tasolle ei onnistunut ja hyvin alkanut yritys FC Jokerien parissa päättyi lopulta seuran lopettamiseen.
Pitkäjänteisyyttä kaivataan
Eikö Suomessa riitä innostus jalkapallon liekin ylläpitoon vai ovatko odotukset menestyksestä liian korkealla? Monissa maissa jalkapallo menee kaiken muun urheilun ohi ja siihen panostetaan paljon – voitto tai häviö on koko kansakunnon riemu tai suuri suru. Suomalaisella jalkapallolla on vastassa kovia tekijöitä, joten nousu kilpailemaan todellisista voitoista ei käy hetkessä. Tarvitaan huolellista ja pitkäjänteistä valmennustyötä, joka lähtee junioritoiminnasta. Suomi on tuottanut maailmalle muutamia jalkapallon supertähtiä kuten Jari Litmasen ja Sami Hyypiän, mutta tämä ei kuitenkaan riitä, kun yritetään nostaa Suomifutista kokonaisuutena isoille kentille.
Suomalainen jääkiekko puolestaan on suomalaisten kansallishuumaan ja nirvanaan vievä laji. Se nähtiin taas kun leijonalauma päihitti joukkueen toisensa jälkeen maailmanmestaruutta tavoitellessa. Tiet ja tienoot hiljenivät kun matsi alkoi, ulkomailla asuvat suomalaiset selasivat hermostuneina nettiä ja kanavia, jotta näkisivät pelin. Jännitystä ja suuria tunteita, sellaista yhteenkuuluvuuden tunnelmaa, jota olemme tottuneet näkemään suurissa jalkapallomaissa tärkeiden matsien aikana.
Jalkapallo on jäänyt taustatekijäksi, malttamattomat urheilufanit laittavat toivonsa leijonalaumaan ja kannustavat jo hieman väsyneinä takkuilevia jalkapallopelejä. Suomen jalkapallon piti mennä eteenpäin mutta se liukuikin taaksepäin). Moni jalkapallon seuraaja suuntaa katseensa kansainvälisille kentille ja kannustaa maailman parhaita pelaajia, suomalainen jalkapallo ja sen menestys saa vielä odottaa.
Suomifutiksessa ollaan rajalla, jossa on päätettävä jaksetaanko siihen panostaa vai kuopataanko se harrastustoiminnaksi ja puuhasteluksi. Onko suomalaisista kannustamaan jalkapallo menestykseen?
